Virtuaaliset opinnot kestävän kehityksen näkökulmasta

Tämä artikkeli on saatavilla myös ruotsiksi amk.fi-portaalin ruotsinkielisillä sivuilla.

Yrkeshögskolan Novia edustaa laadukasta koulutusta, alueellista läsnäoloa ja kestävää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Ympäristövastaavana Yrkeshögskolan Noviassa vastaan kestävän kehityksen edistämisestä koulutuksessa, soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä palveluissa ja varmistan, että työ hoidetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Päätavoitteena on kouluttaa vastuullisia, ammattitaitoisia kansalaisia, jotka tekevät laadukasta työtä kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen.

Omat kokemukseni verkko-opinnoista perustuvat omiin kursseihini ammattikorkeakoulussani (Luvit, Moodle, Cmap Tools) ja Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulussa. Olen myös osallistunut virtuaalisiin opintoihin muissa korkeakouluissa. Marraskuussa osallistuin Virtuaalikorkeakoulupäiville VKK’09, joihin palaan myös artikkelissani.

Kestävä kehitys?

Tavallisin kestävän kehityksen määritelmä on ” kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” jonka YK:n Brundtlandin komissio julkaisi 1987.

Kestävä kehitys merkitsee, että luomme yhteiskunnan, jossa taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisymmärrys yhdistyvät hyvään ympäristöön. Yhteiskuntaa, joka rakennetaan ympäristön kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin puitteissa ja missä pitkäjänteisesti investoidaan näihin resursseihin. Ajankohtaisia aiheita ovat globaalivastuu, ilmastonmuutos, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, kulttuuriset eroavaisuudet ja taloudellinen globalisaatio. Aiheesta enemmän esimerkiksi wikipediassa

Kestävä kehitys koulutuksessa on ajankohtainen aihe kansallisesti ja kansainvälisesti

YK on julistanut 2005-2014 kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi, (DESD, Decade of Education for Sustainable Development, http://www.unesco.org/en/esd/). YK:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmän läpäisevästi.

Vuosikymmenen teema korostaa kestävän kehityksen kokonaisuutta. Ekolooginen kestävyys globaalisella tasolla on mahdollista vain kun taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät otetaan huomioon. Puhdas vesi on tärkeä osa kestävää kehitystä, mutta niin on myös esim. kestävä matkailu, kulttuurinen monimuotoisuus ja taistelu HIV/Aidsia vastaan.

Itämeren maiden opetusministerit hyväksyivät vuonna 2002 koulutusta koskevan kestävän kehityksen ohjelman (An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region – Baltic 21E, http://www.baltic21.org/). Ohjelma pyrkii siihen, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa.

Myös Suomen kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia korostaa, että kestävä kehitys tulee nostaa koulutuspoliittisesti tärkeäksi painopistealueeksi ja kestävää kehitystä on edistettävä kaikessa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Opetusministeriö julkaisi strategian vuonna 2006: Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005 - 2014) varten,
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/kestavan_kehityksen_edistaminen_koulutuksessa_baltic_21e_-ohjel.

Kestävän kehityksen koulutus rakentuu kokonaisvaltaiseen kehittämisnäkökulmaan, joka ottaa huomioon ekologisen, taloudellisen sekä sosiokulttuurisen ulottuvuuden. Tavoitteena on, että vuonna 2009 kaikki ammattikorkeakoulut ovat ottaneet huomioon kestävän kehityksen strategioissaan, päivittäisessä toiminnassaan, sisällyttänyt sen koulutukseensa, kehittänyt koulutusmateriaaliaan, ottanut sen huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan, alueellisessa yhteistyössään sekä kansainvälisessä toiminnassaan.

Virtuaaliset opinnot = kestävää kehitystä

Minusta virtuaaliset opinnot edistävät kestävää kehitystä mm. seuraavin tavoin:

Sosiaalinen kestävyys: avoimuutta edistetään koska materiaali on nähtävissä myös muille kuin niille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. Virtuaaliset opinnot mahdollistavat laajemman yhteistyön, koska opiskelijat eri koulutusohjelmista ja korkeakouluista voivat osallistua yhteisiin kursseihin, mikä taas mahdollistaa verkostojen luomisen. Kaikilla opiskelijoilla on sama mahdollisuus suuntautumisiin ja kursseihin osallistumiseen riippumatta siitä, minkälainen oman korkeakoulun tarjonta on. Liika työskentely tietokoneen äärellä ei sen sijaan ole kestävää.

Kulttuurinen kestävyys: virtuaalisiin opintoihin osallistuminen mahdollistaa monikulttuurisen arjen korkeakoulussa. Opiskelijat voivat osallistua kursseihin eri korkeakouluissa, alueilla, maissa ja kulttuureissa. Tämä tuo mukanaan sen, että saa toimia yhdessä opiskelijoiden kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi yhteistyömahdollisuutta.
Vuonna 2008 perustettiin kestävän kehityksen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen foorumi Suomen korkeakouluille (www.bup.fi) kahden Opetusministeriön rahoittaman projektin yhteistyönä. Jokaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun on toivottu nimeävän foorumin yhteyshenkilön. Edellisessä kokouksessa Vaasassa 12.11.2009 keskusteltiin mm. kielikysymyksestä ja todettiin kuinka hyvä olisi, jos suomenkieliset opiskelijat osallistuisivat ruotsinkielisiin kursseihin ja päinvastoin. Näin edistettäisiin kulttuurista kestävyyttä.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys: matkailun optimointi ja jopa välttäminen, koska opiskelijat osallistuvat harvempiin lähiopetustilaisuuksiin. Tämä vähentää energiakulutusta. Virtuaaliset opinnot edesauttavat tilojen sekä ajan tehokkaan ja maksimaalisen käytön, koska opiskelijat voivat osallistua virtuaalisiin opintoihin, kun eivät ole kiinni lähiopetuksessa omassa korkeakoulussaan.

Turussa korkeakoulut (Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia) edistävät yhteistyössä kestävää kehitystä korkeakoulujen arjessa. Yksi kymmenestä ohjeesta kestävimpiin valintoihin, jonka verkosto on ottanut esille on: ”korvaa kokousmatkat verkko- tai videoneuvotteluilla aina, kun se on mahdollista.” Lue lisää.

Virtuaalista kestävää kehitystä

Tässä esimerkkejä eri puolilta maailmaa:

Esim. YK on kehittänyt pelin, (Stop disasters game, http://www.stopdisastersgame.org/en/home.html), jossa opiskelijat voivat esimerkiksi yrittää suojella niin monta ihmistä, rakennusta ja toimeentulotapaa kuin mahdollista ennen kuin mahdollinen tulva iskee.

Opetusministeriö on yhteistyössä Uppsala Universityn ja Baltic University Programmen kanssa tehnyt viisi (5 - 10 minuuttia pitkiä) filmiä korkeakouluille globaalivastuu teemasta (An Agenda for Global Responsibility and Citizenship, http://www.abocom.net/bup/BUPfilm/Lars_film_site/). Materiaaleissa on filmien tekstit ja linkkejä kaikkien kuvien lähteisiin, joista voidaan aloittaa keskustelu tai antaa tehtäviä valitusta teemasta.

Virtuaalisia testejä ja mittareita löytyy monelta kotisivulta, hyviä hakusanoja ovat esim. jalanjälki ja tällä hetkellä ajankohtaisin aihe ilmastonmuutos.

Virtuaalisten opintojen kestävä kehitys

Osallistuin Virtuaalikorkeakoulupäiville 17–18.11.2009, missä virtuaalisten opintojen kestävästä kehityksestä keskusteltiin paljon. Ei sen otsikon alla, mutta aiheesta. Virtuaalinen opintokenttä on hyvin pirstoutunut, erilaisia ratkaisuja on olemassa ja käytössä. Opiskelijan näkökulmasta on vaikeaa, koska he liikkuvat eri virtuaalisten foorumien ja ohjelmien välillä ja pitää oppia ne. Opiskelijoilla ei ole niin laajaa kokemusta netistä kuin luulemme. Opettajat taas eivät tiedä mitä kaikkea löytyy ja minkälaisia virtuaalisia kursseja kollegat ovat tehneet. Kestävän kehityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että korkeakoululla olisi yhteinen linja, esim. mitä foorumia käytetään kaikkien kurssien ensimmäistä sivua varten, ja että tieto virtuaalisista opinnoista olisi kerättynä sekä helposti saatavilla käyttäjille.

Taistelu opiskelijoista lisääntyy mikä johtaa kurssien laadullisimpiin ja laajan valikoiman vaatimuksiin. Kesäkuussa olin vierailulla Högskolan på Gotland:issa, jossa 3000 opiskelijasta vain 1000 opiskelee lähiopetusta, loput opiskelevat etäopetusta, netin kautta. Tämä ei olisi mahdollista, jolleivät virtuaalisten opinnot olisivat korkeatasoisia ja niiden tarjonta hyvä.

Hyvä kestävä ratkaisu, jota esitettiin virtuaalikorkeakoulupäivillä, oli että kaikki opettajat, ensiksi suomalaisista korkeakouluista, asettaisivat virtuaaliseen materiaalipankkiin tietoa kurssimateriaaleistaan. Pankista voisi sitten etsiä eri kategorioista ja erilaisilla hakusanoilla. Ne, jotka julkaisevat materiaaliaan voivat päättää, onko kurssi avoin vai tarkoitettu vain oman korkeakoulun käyttöön.

Miten voisi saada henkilökunnan virtuaalisoimaan opetustaan enemmän? Minusta tässä on sama ongelma kun kestävän kehityksen integroimisessa korkeakouluun. Kaikki uusi on vaikeaa, koska se merkitsee muutosta. On ihan luonnollista, ettei ihminen ole innokas muutosten edessä ja että kehitystyö sen takia vie aikaa. Saadakseen aikaan muutoksen on oltava itsepäinen, kärsivällinen ja käytettävä eri tapoja, jotta saavuttaa niin monta kuin mahdollista.

Yrkeshögskolan Novia

Yrkeshögskolan Novia perustettiin 1.8.2008, kun Yrkeshögskolan Sydväst ja Svenska yrkeshögskolan liitettiin yhteen.

Yrkeshögskolan Noviassa on n. 3500 opiskelijaa ja henkilöstöä n. 350 henkeä. Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa tutkintotavoitteista nuoriso- ja aikuiskoulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä täydennyskoulutusta. Noviassa on 34 koulutusohjelmaa, mm. seuraavilla aloilla: tekniikka, merenkulku, sosiaaliala ja terveydenhoito, talous, kulttuuri sekä luonnonvara-ala ja ympäristö. Koulutuspaikkoina ovat Vaasa, Espoo, Helsinki, Pietarsaari, Raasepori, Uusikaarlepyy ja Turku.

Opiskelijamme, jotka haluavat erityisen suuntautumisen tutkinnossaan tai jotka ovat kiinnostuneita suorittamaan opintoja, jotka eivät sisälly Yrkeshögskolan Novian tarjontaan, voivat suorittaa opintoja jossain toisessa korkeakoulussa Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalin kautta.

Artikkelin kirjoittaja on Tove Holm, Yrkeshögskolan Novian ympäristövastaava. Kirjoittajan etsinnässä avusti Novian VirtuaaliAMK-yhteyshenkilö Eeva Dahlberg, joka toimii myös VirtuaaliAMK:n markkinoinnin ja tiedotuksen asianomistajaryhmässä.