Esittelyssä tekniikan ja liikenteen ala: Tero Öberg Turun ammattikorkeakoulusta

Tekniikan ja liikenteen alaa edustaa Tero Öberg, joka toimii mekaniikan ja lujuusopin yliopettajana Turun ammattikorkeakoulussa, kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Tero on myös Teknillisen mekaniikan tuotantorenkaan koordinaattori. Ohessa Teron mietteitä tuotantorengastoiminnasta ja tekniikan ja liikenteen alasta.

Millaisissa työtehtävissä olet aiemmin toiminut?

"Aloittelin tuotekehitysinsinöörinä Valmetin paperikonetehtaalla 1975 ja lähdin sieltä 1979 Osloon tutkimaan öljynporauslauttojen kestävyyttä Pohjanlahden vaikeissa meriolosuhteissa. Sieltä siirryin erikoistutkijaksi VTT:lle 1982, jossa työtehtävät edelleen liittyivät koneiden ja laitteiden kestävyyteen ja käytettävyyteen. Näissä tehtävissä mekaniikan ja lujuusopin tietokonesovellukset ovat olleet varsin keskeisellä sijalla. Vuonna 1993 siirryin nykyiseen opettajatehtävääni Turun ammattikorkeakouluun ja luonnollisena jatkeena on ollut hyödyntää hankittua kokemusta myös alan verkkopedagogiikan kehittämisessä."

Millaisena olet kokenut oman renkaasi toiminnan? Onko tuotannossa ollut matkan varrella erityisiä haasteita?

Tero Öberg

"Mahdollisuus päästä kehittämään Teknillisen mekaniikan opetusta Virtuaaliammattikorkeakouluun on ollut erittäin haasteellista. Tunnen henkilökohtaisesti lähes kaikki muiden ammattikorkeakoulujen kollegani ja on ollut todella antoisaa, kun ollaan yhdessä päästy miettimään, miten tämä Teknillisen mekaniikan opetus hoidettaisiin tässä maassa siten, että ei ihan joka paikassa tarvitsisi pelätä kaatuuko torninosturi päälle vai ei. Ryhmäni hallitsee Teknillisen mekaniikan substanssin hyvin, mutta se miten asiat voitaisiin esittää pedagogisesti mielekkäällä tavalla verkossa on aiheuttanut päänvaivaa. Onneksi VirtuaaliAMK on tarjonnut apuaan hankalimpien tietoteknisten ongelmien ratkaisuun. Ensimmäinen kehittelyvuosi meni juuri näiden teknisten ongelmien selvittelyyn ja nyt vasta on kunnolla päästy vauhtiin Teknillisen mekaniikan oppimisaihioiden tuotannossa."

Vastaako tekniikan ja liikenteen alan koulutustuotanto mielestäsi alan koulutustarpeita ja -vaatimuksia tällä hetkellä?

"Tekniikan ja liikenteen alalla päästiin verkkokoulutuksessa mm. rakennustekniikassa hyvään vauhtiin jo VirtuaaliAMK:n ensimmäisessä vaiheessa. Konetekniikan ala sen sijaan tuli mukaan vasta toisessa vaiheessa juuri Turun ammattikorkeakoulun aloitteesta. Sinänsä outoa, että konetekniikan ala on ollut näin passiivinen verkko-opetuksen kehittämisessä, vaikka tarpeet on kyllä tunnistettu. Teknillinen mekaniikka, jota itse edustan, on koneinsinöörien koulutuksessa tärkeä sektori, mutta on myös monia muita sektoreita, joissa konetekniikan verkkokoulutusta tulisi kehittää."

Mitä hyötyjä tai etuja koet tuotantorengastoiminnasta olevan ammattikorkeakouluille ja niiden opettajille? Entä aiheutuuko tästä mielestäsi joitain haittoja?

"Suoritettavia opintoviikkoja on teknillisessä mekaniikassa paljon ja opettajia tarvitaan paljon; välillä myös aiheeseen vähemmän perehtyneitä opettajia. Opetuksen laatuvaihteluja ja ehkä resurssitarpeitakin voidaan mitä ilmeisimmin tasata, jos on käytettävissä yhtenäinen verkko-opetusaineisto. Ainakin uuden opettajan työkuormituksen kannalta on myös oleellinen helpotus, jos tuotantorengasryhmässä on yhdessä mietitty valmiiksi tasoltaan ja laadultaan AMK:lle sopiva opetusaineisto. Nykyiselläänhän esim. teknillisen mekaniikan oppikirjat ovat monisatasivuisia tiedeyliopistoille tehtyjä, ja opettajan ja opiskelijan täytyy nähdä paljon vaivaa noukkiessaan niistä keskeisimmät asiat.

Millaiset oppimisaihiot soveltuvat mielestäsi parhaiten tekniikan ja liikenteen alalle?

"Oppimisaihioiden tuottaminen tekniikan alalla on ehkä jonkin verran ongelmallisempaa muihin aloihin nähden, koska täytyy pystyä esittämään paljon grafiikkaa ja matematiikkaa. Toisaalta tekniset ratkaisut koostuvat usein pienistä palasista ja sikäli oppimisaihioajattelu soveltuu erinomaisesti tekniikan opetukseen. Teknillisen mekaniikan alueella olemme kehittäneet neljä erilaista aihion perustyyppiä. Kutakin tyyppiä tarvitaan sitten kyllä useita kymmeniä eri teemojen oppimiseen ja opettamiseen. Yksi tyyppi on ns. sessio-aihio, joka itse asiassa on opintojakson pieni osio, jossa oppimistehtävät on vihjeistetty. Toinen tyyppi on parametrinen aihio, jolla opiskelijalle voidaan generoida henkilökohtaisia oppimistehtäviä. Kolmastyyppi on monivalintatesti, jolla opiskelija voi itse reflektoida oppimistaan. Neljäs tyyppi on tutorials-tyyppiset aihiot, joita käytetään teknillisen mekaniikan tietokoneohjelmien opetuksessa."